IKÄÄNTYVÄ KELPAA

Viime vuonna 55 - 64 vuotiaista suomalaisista yli puolet oli vielä työelämässä mukana. Viisi vuotta sitten heidän osuutensa oli 40 prosenttia. Ikääntyvien työntekijöiden työuran jatkaminen on auttanut monilla aloillla työvoiman saatavuuutta. Se on helpottanut myös eläkemaksujen korotuspaineita. Asenneilmasto ikääntyvien työntekijöiden työssä pitämiseen ja työssä jaksamiseen on parantunut. Se näkyy myös rekrytointi-ilmoituksissa, joissa yhä harvemmin kysytään vain "junioreita".

Kauppalehti 25.4.2006

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

SUOMI VOI PUDOTA "ROSKALUOKKAAN" IKÄÄNTYMISEN VUOKSI

Luokitusyhtiö Standard & Poor´s sanoo julkaisemassaan raportissa, että Suomen valtion nykyinen paras mahdollinen luottoluokitus putoaa roskalainaluokkaan vuoteen 2030 mennessä, jos väestön ikääntymisestä aiheutuvia julkisia menoja ei pidetä kurissa. Jos Suomi ei tee mitään ikärakenteen muutoksen vaatimia rakenteellisia muutoksia, nämä menot kasvavat nykyisestä 19,1 prosentista 25,3 prosenttiin bruttokansantuottteesta vuoteen 2050 mennessä.

S&P korostaa, että laskelmat perustuvat ajatukselle, että uudistuksia ei tehdä - ne eivät pyri ennustamaan todennäköistä kehitystä, vaan ne ovat osa kokonaisuutta, jossa S&P arvioi väestön ikääntymisen mahdollisia vaikutuksia 32:n eri valtion luottoluokituksiin.

"Todellisuudessa on epätodennäköistä, että valtiot antaisivat velkaantumisen ja julkisten talouksien vajeiden karata hallitsemattomiksi", raportissa todetaan.

Helsingin Sanomat 28.6.2006

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

AIKUISTEN NAISTEN ( ja miesten) AIKA

Ruotsalainen mediaguru ja päätoimittaja Amelia Adamo, joka on perustanut useita lehtiä Ruotsissa, viimeksi menestyvän yli 50 -vuotiaille suunnatun M-magasin -lehden sanoo, että suurin haaste oli vakuuttaa mainostajat. "Lukijoista en ollut huoissani, tiesin, että heidät saamme kyllä mukaan. Mainostajien vakuutaminen oli todella raskasta", Adamo kertoi äskettäin mainosväen seminaarissa Helsingissä. "Kuusikymmentä on mainostajalle ruma e-sana (eläkeläinen), jolle keksitään surkuhupaisia kiertoilmauksia kuten harmaat pantterit tai veteraanit. Ne herättävät täysin vääriä mielleyhtymiä."
Nykyinen 50 -vuotiaiden sukupolvi on täysin erilainen kuin aikaisemmat. Se on terveempi ja myös varakkaampi. " Me olemme ensimmäinen sukupolvi. joka siirtyy varakkaana eläkkeelle. Me olemme ennätyskuluttajia. Ruotsissa yli 70 prosenttia ostovoimasta ja yli 80 prosenttia omaisuudesta on yli 50 -vuotiailla. Euroopassa yli 50 -vuotiaat kasvattavat kulutustaan kolme kertaa enemmän kuin muut."

Helsingin Sanomat 17.9.2006

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

SUOMESTA EUROOPAN VANHAINKOTI?

Suomen väestö vanhenee nopeimmin koko EU:ssa. Silti tilanne on monia maita parempi korkeahkon syntyvyyden, eläkeuudistuksen ja julkisen talouden tasapainon ansiosta.
Karu totuus on, että me suomalaiset vanhenemme seuraavien kahden vuosikymmenen aikana nopeammin kuin väestö missään muussa EU-maassa. Tosiasia on sekin, että me kurtistumme Japanin jälkeen toiseksi nopeimmin koo maailmassa.
Esimerkiksi VVM:n tuoreessa Talouspoliittinen strategia - raportissa todetaan, että vuosikymmenen vaihteesta voi tulla käännekohta, jonka jälkeen talouskasvu ja elintasomme ovat uhattuina usean vusoikymmenen ajan. Raportin mukaan Suomea uhkaa ensin työvoimapula, sitten työn tuottavuuden heikkeneminen ja työmarkkinoiden jähmeys.

Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkö Pekka Parkkinen on puolestaan optimistinen: " Riskit tiedostetaan ja niiden ehkäisemiseksi on jo tehty paljon. Syntyvyys on Euroopan parhaimpia, naisten työssäkäynnin mahdollistama päivähoitojärjestelmä on ylivertainen, työllisyys kohenee koko ajan ja työpaikkojen määrä kasvaa. Lisäksi meillä on tehty hyvä eläkeuudistus ja eläkkeitä on rahastoitu."
- Uskon suomalaisen yhteiskunnan palveluiden järkevyyteen ja siksi olen positiivinen sen suhteen, että ikääntymisen tuomat haasteet kyetään ratkaisemaan, Parkkinen summaa.

Kauppalehti Presso 30.9.2006

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

IKÄRASISMI HISTORIAAN BRITANNIAN TYÖMARKKINOILLA.

Lokakuun alusta astui voimaan laki, joka kieltää yrityksiä työpaikkoja täyttäessään syrjimästä alle 65 -vuotiaita työntekijöitä ikäsyistä. Brittiyritykset eivät voi myöskään enää pakottaa 65 -vuotiaita työntekjöitään jäämään eläkkeelle, jos he haluavat jatkaa työntekoa.
Lain taustalla on EU:n työsyrjintädirektiivi. Brittilain mukaan työnantajat eivät enää voi syrjiä vanhempia työntekjöitä esimerkiksi työhönotossa, palkkauksessa, koulutuksessa tai ylennyksissä. Ne eivät myöskään saa syrjiä iäkkäitä työntekijöitä siinä tapauksessa, että firma vähentää väkeä.

Kauppalehti 3.10.2006

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Norcit tulevat! "Kypsä enemmistö" tahtoo pääosaan USA:ssa

Vuonna 2030 Yhdysvalloissa on enemmän yli 50-vuotiaita kuin alle 18-vuotiaita ensimmäisen kerran maan historiassa.

Tuohon mennessä on määritelty uudelleen niin työvoimapolitiikka, julkisten rahojen käyttö kuin oikeus mummojen bikineissä kulkemiseen.

Yksi vanhuustieteen mainioimmista lyhenteistä on Norc - Naturally Occuring Retirement Community eli "luonnollisesti eläköityvien ihmisten yhteisö". Norcissa asuinyhteisön jäsenet ovat päättäneet vanheta yhdessä ja auttavat toinen toisiaan tarvittaessa.

Vuoteen 2030 mennessä ovat mainostajatkin viimein havahtuneet huomaamaan, että +55 vuotiaat ovat se porukka, jolla on Amerikassa eniten rahaa käytettävissään. Parantuneiden ravitsemustiedon ja lääketieteen ansioista elämme noin vuosikymmenen kauemmin kuin aiempi polvi. Mitalin kääntöpuoli on toki se, että kaikki eivät enää muista mitä söimme aamiaiseksi, saati lastemme nimiä.

Tällä hetkellä USA:n nopeimmin kasvava väestöryhmä on yli 85 -vuotiaaat. Tämä merkitsee sekä yksityisille ihmisille että hallinolle huikeiden summien kuluttamista pitkäaikaishoitoon. Uudenlainen todellisuus pakottaa meidät panemaaan puntariin kulutuslähtöisen taloutemme ja tajuamaan palveiuhin nojaavan tarpeiden merkityksen.

Amerikkalainen työövoima harmaantuu voimakkaasti ja työvoiman vanhetessa nousee kokemuksen arvostus uuteen kukoistukseen. Toisin kuin yleensä yritetään vihjata, kokemus ei ole innovatiivisuuden vastakohta. Nuorten ja vanhojen kohtalot kietoutuvat vääjäämättä yhteen sillä me olemme kaikki samassa veneeessä.

Julie Winokur, Aging in America: The Years Ahead -kirjan ja elokuvan tekijä

Helsingin Sanomat 14.2.2006
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

MPS-yhtiöiden teettämä johtajatutkimus pohjoismaissa ja Virossa paljastaa, että johtajia huolestuttaa löytyykö tulevaisuudessa osaavia työntekijöitä. Jopa 80 prosenttia virolaisista ja 60 prosenttia suomalaisista johtajista uskoo, että osaajia on vaikea löytää.

Johtajat ovat myös valmiita palkkaamaan yli 55-vuotiaita työntekijöitä jopa Virossa, jossa nuoruus on tähän saakka ollut valttia myös johtajamarkkinoilla.

Asenteet ikääntyneitä työntekijöitä ovatkin muuttumassa ja ammattitaito ja kokemus ovat pian arvossaan, referoi tutkimusta MPS-yhtiöiden hallituksen puheenjohtaja Marcus Herold.

Johtajuuskyselyyn vastasi 1 237 ylimpään tai keskijohtoon kuuluvaa johtajaa. Mukana oli sekä pörssilistattuja että listautumattomia osakeyhtiöitä.

Helsingin Sanomat 28.9.2005
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Valitut Palat tutki suuria ikäluokkia. Yhteenvetona tutkimuksesta on, että heitä ei kiinnosta politiiikka, paitsi demarit jonkin verran, heitä ei pelota kuolema, paitsi lähiomaisen ja heitä ei kaduta juuri mikään, paitsi se ettei tullut opiskeltua tarpeeksi.

TNS Gallup Oy:n kyselytutkimuksen keskeisiä löydöksiä olivat seuraavat:

- 52 prosenttia pelkää lähiomaisen kuolemaa tai vakavaa sairautta, mutta vain 16 prosenttia pelkää omaa kuolemaansa.

- 26 prosenttia vastaajista pitää SDP:tä parhaana puolueena, mutta puoluekannastaan epävarmoja on peräti 37 prosenttia.

- 47 prosenttia sanoo katuvansa sitä, että ei ole opiskellut tarpeeksi.

- 33 prosenttia on päivittäin tai lähes päivittäin yhteydessä kotoa pois muuttaneisiin lapsiinsa ja 42 prosenttia kerran tai muutaman kerran viikossa.

- 41 prosenttia haluaisi eläkevuosinaan muuttaa ulkomaille asumaan ainakin osa-aikaisesti, mutta vain 15 prosenttia arvioi sen olevan mahdollista.

- 9 prosenttia haluaisi viettää eläkevuotensa senioritalossa, mutta vain 4 prosenttia arvioi siihen pystyvänsä.

Valitut Palat lokakuu 2005
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

"I´m as old as I feel. Subjective age in Finnish adults"

Psykologi Virpi Uotinen osoitti Jyväskylän yliopistossa julkaistussa väitöskirjatyössään, että subjektiivinen ikä, eli yksilön oma arvio iästään, on yhteydessä koettuun hyvinvointin ja terveyteen erityisesti elämän jälkipuoliskolla.

- Se, että iäkäs henkilö kokee olevansa ikäisensä, kertoo useimmiten myönteisestä kuin kielteisestä suhtautumisesta omaan ikävaiheeseensa. Varsin moni tutkimukseen osallistuneista yli 65-vuotiaista henkilöistä ilmoitti senhetkisen ikänsä ihanneiäkseen.

Väitöskirjassaan Uotinen totesi myös, että henkilöiden ikäkokemuksella on yhteys jäljellä olevaan elinaikaan. Kokemus, että on ikäistään vanhempi, näyttäisi ennakoivan kuolemaan johtavan terveyden heikkenemistä ja olisi siten yhteydessä jäljellä olevan elinajan pituuteen.

Tutkimus oli osana Ikivihreät-projektia, jossa on kartoitettu mm. yli 65-vuotiaiden henkilöiden terveyttä, toimintakykyä ja elinolosuhteita sekä niissä tapahtuvia muutoksia. Tutkimukseen osallistui 1224 henkilöä, joistya 663 oli mukana myös tutkimuksen toisessa vaiheessa kahdeksan vuotta myöhemmin. Tätä kerättyä tietoa verrattiin pohjoisamerikkalaisen vastaavan ikäryhmän tuottamiin kuvauksiin.

Nuorekas 48-vuotias britti

Kentin yliopistossa sosiaalipsykologi Dominic Abramsin johdolla tehty ikätutkimus paljastaa, että nuorekkaana aikuisena oleminen lakkaa 49 vuoden iässä ja vanhuus alkaa 65 -vuotiaana.

Naisten mielestä nuoruus loppuu noin viisi vuotta myöhemmin.

Näin selvitti ensimmäinen ikään liittyvistä asenteista ja ikääntymisestä tehty tutkimus Britanniassa.

Melko yllättävä oli tulos, että ikään liittyvät ennakkoluulot ovat yleisempiä kuin "perinteiset" ennakkoluulot. Ikään liittyvät ennakkoluulot paljastuivat olevan varsin merkittävä ongelma.

Tutkijat haastattelivat ikäasioista 1 843 ihmistä lokakuussa 2004.

Helsingin Sanomat / tietokulma 13.9.2005
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Johtava konsultti Seppo Mansukoski, ikäjohtaminen, HAUS kehittämiskeskus: työntekijöiden ikääntyminen haastaa johtajan taidot

"Työelämän on pakko reagoida siihen, että työntekijöiden keski-ikä nousee kohisten ja eläkkeelle siirtymisen tahti kiihtyy. Vuonna 2030 joka neljäs suomalainen on täyttänyt 65 vuotta.

Ikäjohtamiskoulutusta tarvitaan, sillä viisvitosille ei kannata vain huutaa turboo turboo. Miten ikääntyvää henkilöstöä pitäisi tsempata, mitä uskaltaa vaatia ohitusleikatulta, miten saada vanhempi rouva oppimaan sähköisen matkalaskun täyttö, jne?."

Helsingin Sanomat 4.12.2004
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Työurat pidemmäksi

Ikäjohtaminen ja erilaiset esimiesten ikäjohtamiskoulutukset ovat osa suurta suomalaisten työurien pidentämistavoitetta, johon ovat sitoutuneet Suomen poliittinen johto, työmarkkinajärjestöt ja työeläkeala.

Työura-nimisessä yhteishankkeessa on mukana neljä valtakunnallista työelämän kehittämisohjelmaa:

- Veto-ohjelma on Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnoima jatko kansalliselle ikäohjelmalle ja työssä jaksamisen tutkimus- ja toimenpideohjelmalle

- Kesto-ohjelma on Työterveyslaitoksen käynnistämä projekti, joka kokoaa tutkittua tietoa käytännön toimiksi

- Noste-ohjelma on Opetusministeriön ja työmarkkinajärjestöjen valtakunnallinen aikuisten koulutustason kohottamisohjelma

- Tykes eli työelämän kehittämisohjelma on Työministeriön hallinnoima ohjelma, joka tukee työyhteisöjen kehittämishankkeita, joissa edistetään työn tuloksellisuutta sekä työelämän laatua

Tutkimuspäällikkö Pekka Parkkinen, Vatt: turha pelätä vanhuuspommia,

"Monet uskovat eläkepommin räjähtävän suurten ikäluokkien jäätyä eläkkeelle.

Turhaa pelottelua!

Julkisuudessa on esitetty, että vanhuusmenojen osuus bkt:tsta on on vuonna 2030 viitisen prosenttiyksikköä nykyistä korkeampi, jos kansantalous kasvaa kaksi prosenttia vuodessa. Pommilaskelmista on vain unohtunut, että iso osa menoista palaa veroina takaisin. Nettomenoina laskien vanhuusmenot eivät ole vuonna 2030 viisi vaan alle kaksi prosenttia enemmän kuin nyt."

Helsingin Sanomat 14.11.2004
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Rahat pois yli 50 -vuotiailta

Brittiyhtiö nimeltä Saga aikoo listautua Lontoon pörssiin. Saga on vanha perheyhtiö, joka toimii finanssi-, matkailu- ja media-alalla. Sagalla on tiukasti määritelty kohderyhmä - se keskittyy tarjoamaan palveluitaan vain yli 50- vuotiaille. Britanniassa Saga nauttii erinomaista tunnettavuutta kohderyhmänsä keskuudessa. Yhtiöllä on lähes kahdeksan miljoonan nykyisen tai tulevan potentiaalisen asiakkaa kontaktitiedot. Sen liikevaihto viime tilikaudella oli noin 570 miljoonaa euroa, voittoa kertyi 120 miljoonaa euroa.

Helsingin Sanomat, 15.9.2004
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Suurten ikäluokkien vanheneminen näkyy kaikkialla eikä vähiten liike-elämässä.

Ilmiön ympärille on syntynyt miljardien dollarien liiketoiminta erityisesti USA:ssa. Eurooppa ja Aasian rikkaat maat seuraavat perässä.

Pirkka-lehti, lokakuu 2004
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Valta suurilla ikäluokilla

Sauli Niinistö sanoi Ilta-Sanomien haastattelussa, että suuret ikäluokat ovat poliittisesti voimakkaita myös eläkkeellä.

- Valta säilyy meillä, hän naurahti. Niinistö kuuluu Suomen suurimpaan syntymäkohorttiin eli 56 -vuotiaisiin.

Taloussanomat, 6.10.2004
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

"Vielä emme edes ymmärrä mihin kaikkeen väestömme ikääntyminen vaikuttaa mm. kuntien palveluissa ja työmarkkinoilla. Meillä on jo puute ammattitaitoisista lääkäreistä ja opettajista ja työvoimapula kärjistyy nopeasti."

Valtiovarainmininisteriön kansantalousosaston päällikkö Anne Brunila.
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

"EVA-raportti maan tilasta on osoitus petollisesta itsesensuurista. Otsaa rypistetään sivistyneesti, kannustetaan tyylikkäästi tekemään jotain, piirretään tauluun kehykset, mutta kieltäydytään katsomasta itse pirunkuvaa.

- Kuvassa näkyy, että kansantaloutemme elatussuhde tulee kriisipisteeseen tämän vuosikymmenen kuluessa. Sen käännepiste on tämän edustamani ikäluokan, vuonna 1947 syntyneiden eläköityminen."

Antti Piippo, Johtoporras Magazine 5/04
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

"On kuitenkin vaikea uskoa sellaiseen tulevaisuuteen, jossa ikääntyneet köyhtyisivät työikäisten vaurastuessa. Ikääntyneiden hallussa on ensinnäkin suuri osuus kansallisomaisuudesta. Toiseksi heillä on sellainen painoarvo poliittisessa demokratiassa, että vuosien mittaan eläkkeet todennäköisesti nousevat ja laskevat yleisen palkkatason mukaisesti".

Anneli Anttonen ja Jorma Sipilä, Tiede -lehti 7/2004
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

People live longer and they are healthier, more active and willing to use their money for their own well being. This silent change in all the Western societies has not been answered yet by the advertising and researching industries.

Advertising Newsletter 1/2001: Generation 50+, Different Shades of Grey
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Päätoimittaja Eero Tuomisto kirjoittaa:
Yli 65-vuotiaita on tässä maassa kohta miljoona. Se on paljon.

Ei kuitenkaan tarvitse olla kovin suuri visionääri nähdäkseen, että imperiumin vastaisku on jo tulossa. Tulevaisuuden eläkeläiset äänestävät varallisuudellaan ja suuntaavat kulutuksensa niin, että kyykyttäjille käy köpelösti.

Kauppalehti helmikuu 2004: Imperiumin vastaisku
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Copywriter, kuvittaja Hannu Konttinen pitää ikäkeskustelua triviaalina aiheena: Ikärasisimi on noussut suurten ikäluokkien ikäännyttyä seminaarien aiheeksi. Ikää tärkeämpää on heimon jäsenyys.

Maine helmikuussa 2004: Kukaan ei osta veteraanikiekkoilijan säärisuojuksia
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Viestintäpsykolgi Mirka Parkkinen: Mainostajien suurin virhe on nähdä kaikki yli 45-vuotiaat yhtenäisenä massana. Elämme murrosaikaa suhteessa nuoruuden ihannointiin. Muutospaine on selvästi esillä kaikkialla. Se ei koske ainoastaan markkinointia ja mainontaa, vaan koko yhteiskunnan rakennetta.

Kauppalehti helmikuu 2004: Mainostajat hylkivät turhaan rahakkaita suuria ikäluokkia

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

YTM Anne Sankari väitöskirjassaan: Tietotekniikkaosaamattomuus ei enää voi syrjäännyttää ikääntyneitä, mutta nuorten olisi huolehdittava osaamisestaan. Ikääntyneiden ulkopuolella oleminen näkyy kuitenkin siinä, miten hitaasti ikääntyneitä on alettu ottaa huomioon tuotesuunnittelun ja markkinoinnin kohderyhmänä.

Väitös Jyväskylän yliopistossa maaliskuussa 2004: Ikääntyneet tietotekniikan käyttäjät ajassa mukana
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Oulun yliopiston tutkija Raimo Niemelä: Median ja ns. asiantuntijoiden on syytä pysähtyä miettimään ikäihmisten asioiden sisältöä muutamalla kysymyksellä ja väitteellä, esimerkiksi: 1) Eikö nykymaailmassa voi vanheta konstailemattomasti, yhdessä eri-ikäisten ihmisten kanssa? 2) Uuden vanhuuskuvan luomisessa medialla on ratkaiseva rooli. 3) Media voi ratkaisevasti lisätä ikääntyneiden omaehtoista toimintaa ja arkielämän tiedonhankintaa. Ja lopuksi 4) Seniorit ovat voimavara, joka on vasta löytymässä.

Helsingin Sanomat maaliskuussa 2004: Media luo kuvaamme vanhuudesta
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Osmo Soininvaara toteaa: Nuoruutta ja keski-ikää seuraava aktiivinen kolmas ikä on kaunis ajatus. Kyllä se minullekin kävisi, mutta siihen ei ole mahdollisuuksia ilman, että perheet ja työikäiset ajetaan ahdinkoon.

Pirkka 3/04: Ikärasistinen laki
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Espoon elinkeinojohtaja Kari Ruoho: Eliniän pidentyminen ja väestön ikärakenteen muuttuminen tulevat luomaan aivan uudenlaisia markkinoita hyvinvoinnin ja terveysteknologian toimialojen tuotteille ja palvelutarjonnalle.

Kauppalehti huhtikuu 2004: Espoo tekee hyvinvointiosaamisesta talouden uutta tukijalkaa
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Professori Eino Heikkiselle on myönnetty valtion tiedonjulkistamispalkinto vanhenemiseen kohdistuneesta tideonjulkistamistyöstä. Eino Heikkinen: Kun elinikä pitenee yli 80 vuoden, keskeinen kysymys on, miten suurin osa vanhuusvuosista saataisiin mahdollisimman terveiksi ja toimintakykyisiksi, jolloin raihnaisuuden aika jäisi lyhyeksi. Miten siis vanhuutta voidaan voimaannuttaa?

Helsingin Sanomat huhtikuu 2004: Vanhuus voi olla Graalin malja
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Professori Eino Heikkinen sanoo tutkimuksistaan: Vanhenemista ei voida hidastaa millään aineilla. Sen sijaan on mahdollista ehkäistä sairauksia ja pitää yllä toimintakykyä. Resepti on silloin ytimekäs: noudata terveitä elintapoja.
- Sananlaskun mukaan vasta ilta tietää, millainen päivä on ollut. Tuon illan Heikkinen haluaisi nähdä ja kokea.

Helsingin Sanomat toukokuu 2004: Vanhenemista ei voi hidastaa
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

”Yritystoiminnan innovaatioiden taustatekijöistä ovat demografiset tekijät varmimpia. Jos yritykset haluavat ennakoida tulevia tarpeita ja kehittää toimintaansa niiden mukaisesti, väestöryhmien rakenteessa tapahtuviin muutoksiin pitää reagoida.”

Peter Drucker
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

”Aktiiviset eläkeläiset edustavat kolmatta ikää
– Eläkkeellä olevat ihmiset mielletään usein yhtenäiseksi sosiaali- ja terveyspalveluja kuormittavaksi massaksi, vaikka moninaisuutta on vähintään yhtä paljon kuin nuoremmisssakin. Elämänkirjo näkyy asenteissa ja kulutustottumuksissa.”

Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian projektitutkija Riikka Konttinen

Projektitutkija Riikka Konttinen ja sosiaaligerontologian professori Antti Karisto Helsingin yliopistosta julkaisivat vastikään tutkimuksen Kotiruokaa, kotikatua ja kaukomatkailua, jossa kartoitettiin ikääntyvän väestön elämäntyylejä. Tutkimus on osa Ikihyvä Päijät-Häme -hanketta.

Kauppalehti 29.6.2004
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

”Pääministeri Matti Vanhanen: Pomotus on väärä tapa johtaa ikääntyvää henkilöstöä

Vuonna 2030 Suomen väestöstä 65 vuotta täyttäneiden osuus on 80 prosenttia nykyistä suurempi eli 600 00 ihmistä nykyistä enemmän. Alle 15-vuotiaita taas on 120 000 nykyistä vähemmän.
”Tuolloin joka neljäs suomalainen on täyttänyt 60 vuotta. Vastaavasti kouluissa tulee olemaan runsaasti tilaa.”

Helsingin Sanomat 4.8.2004
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .